JUTTUSARJA - Raw After Mania (2013)
Raw After WrestleMania 1993 – 2018
kuva: twitter.com (käyttäjä @wrestlemania33s)
WrestleMania on
itseoikeutetusti showpainivuoden kohokohta ja samalla päätepiste. Seuraava
maanantai tarkoittaa uuden alkua. Tässä juttusarjassa käyn yksitellen läpi
WrestleManian jälkeisenä päivänä lähetetyt Raw- ohjelmat vuosilta 1993 – 2018.
Sen lisäksi, että tämä on mielenkiintoinen showpainin lähihistorian oppitunti
itselle ja lukijoille, niin samalla tulee katsotuksi laajempaa kaarta siitä
kuinka ’Monday Night Raw’ on
kehittynyt ja milloin ’Raw After Mania’
kasvoi nykyisenkaltaiseksi ilmiöksi.
WrestleMania 29
Met Life Stadium New Yorkin alueella isännöi vuoden 2013 WrestleManiaa. Toista vuotta
peräkkäin pääotteluna toimi The Rockin
ja John Cenan kohtaaminen, tosin
tällä kertaa mestaruus oli pelissä. Ottelu muistetaan ennen muuta siitä, että
Rock loukkasi itsensä jo matsin alkupuolella, mutta hammasta purren väänsi sen
loppuun saakka. Painifaneille on ehkä paremmin jäänyt mieleen CM Punkin ja Undertakerin kohtaaminen, jossa voittoputki venyi lukemiin 21 – 0.
Maanantai
8. Huhtikuuta 2013
WWE
– Monday Night Raw #1037
Izod
Center, New Jersey
CM Punk piti
WWE:n mestaruutta hallussaan yhteensä 434 vuorokautta. Mestaruuskausi alkoi
Survivor Seriesissa 2011 ja päättyi Royal Rumblessa 2013, eli vuoden 2012
jokaisen päivän ajan CM Punk oli mestari. Varmasti useista syistä johtuen
Punkista ei kuitenkaan tullut WWE:n kansikuvapoikaa, vaan tiukan paikan tullen
johtoportaassa edelleen tukeuduttiin takuuvarmaan John Cenaan. Niinpä WrestleManian tullen Cena löysikin itsensä
pääottelusta. On varsin mahdollista, että Cena vielä vanhoilla päivillään
joskus ottelee WrestleManian pääottelussa, mutta tätä kirjoitettaessa
joulukuussa 2018 on osoittautunut, että WrestleMania 29 jäi ainakin Cenan
viimeiseksi päämestaruusotteluksi vuoden suurimmassa tapahtumassa. Vuosina 2005
– 2013 Cena otteli aina päämestaruudesta, poikkeuksena ainoastaan vuosi 2012
jolloin kyseessä oli ”muuten vaan” pääottelu. 1 Tällä johdannolla pyrin
sanomaan, että vuosina 2012 – 13 John Cena oli edelleen kiistaton ykkösnimi.
Edeltäneen vuoden ehkä
merkittävin käännekohta oli 23.7.2012 lähetetty Raw 1000- juhlajakso. Siitä alkaen jokainen Raw on ollut kolmen
tunnin mittainen. Jakso muistetaan ennen kaikkea siitä, että CM Punk tarjoili
polvea The Rockille ja näin ollen teki heelturnin. Jälkikäteen valtavan isoksi
jutuksi on osoittautunut myös Shield-
kolmikon (Reigns, Rollins & Ambrose)
debyytti Survivor Seriesissä.
Jakson sisältö
Heti ensi sekunneista alkaen kävi
selväksi, että tänä iltana yleisö yrittäisi ”kaapata Raw’n”. Tähän suhteuttaen
ohjelma alkoi parhaalla mahdollisella tavalla, eli trollaavalla John Cenalla,
joka kävi esittelemässä mestaruusvyötään ja härnäämässä yleisöä. Puhtaampaa heelpromoa on vaikea löytää. Voitto
WrestleManiassa merkitsi Cenan mestaruuskautta #11. Cenan ja liveyleisön keskinäisen
piikittelyn lopputuloksena päädyttiin siihen, että Mark Henry kohtasi Cenan myöhemmin illalla. Sitä pystyi hädin
tuskin otteluksi kutsumaan, mutta tärkeämpää oli mitä tapahtui kellonsoiton
jälkeen — Ryback teki tiettäväksi,
että halajaa Cenan mestaruuden perään. Juuri näihin aikoihin Ryback oli todella
kuuma nimi ja kaiken järjen mukaan hänelle olisi pitänyt se mestaruuskausi
antaa. Vaan rohkeus ei lopulta siihen riittänyt.
Undertakeria
on loppujen lopuksi näkynyt varsin harvoin näissä Raw After Mania jaksoissa, mutta tällä kertaa Phenom oli mukana. Seurauksena olikin varsin kihelmöivä hetki, kun Shield keskeytti Undertakerin puheen ja
piiritti kehän. Tilanne laukesi Team
Hell No’n interventioon, mutta kevään 2013 aikanahan Undertaker ja Shield
ottivat muutaman kerran viikottaisjaksoissa yhteen. Tosin se ei sitten johtanut
mihinkään kummempaan.
Pitkälti tämän jakson myötä Fandango nousi ilmiöksi ja eräässä
vaiheessa hänen teemamusiikkinsa oli iTunesin ladatuimpien kappaleiden joukossa
sekä USA:ssa että Isossa-Britanniassa. 2 Kevättalven aikana Fandango oli useaan otteeseen näyttäytynyt
Raw’ssa, mutta ensimmäinen virallinen ottelu nähtiin WrestleManiassa, jossa hän
voitti moninkertaisen mestarin Chris
Jerichon. Nimenomaan tässä Raw After
Maniassa yleisö keksi, että Fandangon tunnarin tahdissa on hauskaa hyräillä
ja ilmiö oli valmis. Se kuitenkin lässähti varsin nopeasti sillä vitsi ei
jaksanut naurattaa montaa viikkoa.
Tämän jakson ehdottomasti
muistettavin juttu nähtiin ohjelman keskivaiheilla. WrestleManiassa Alberto Del Rio oli säilyttänyt
raskaansarjan mestaruutensa Jack
Swaggeria vastaan ja nyt Raw’ssa voitti Swaggerin toistamiseen. Yhdeksän
kuukautta maltillisesti odotellut Dolph
Ziggler näki hetkensä koittaneen ja onnistuneesti lunasti Money In The Bank- salkkunsa. Yleisön
mielipuolisen hurja reaktio teki tästä tapauksesta erään muistettavimmista Raw’n
historiassa. On sääli, että Zigglerin hyvällä höngällä alkanut mestaruuskausi
pilaantui todella harmilliseen aikaan tulleen aivotärähdyksen vuoksi. Lopulta
Zigglerin mestaruuskausi kesti vain pari kuukautta ja hän hävisi vyönsä
ensimmäisessä tittelipuolustuksessaan. 3
Analyysi
Hijack Raw
on ilmiö, jossa fanit elämöivät niin voimakkaasti, että ottelijoiden,
selostajien ja koko tuotantotiimin on otettava asia erityisellä tavalla
huomioon. Tämä Raw After Mania on
malliesimerkki tällaisesta tapahtumasta. Esimerkiksi The Mizin ja Wade Barrettin
ottelun aikana paikalla olleet äänekkäät brittifanit yllyttivät koko yleisön
melkoiseen hurmokseen, joka selostajienkin oli pakko ottaa huomioon. Sheamusin ja Randy Ortonin matsi ei yleisöä sytyttänyt, joten silloin
keskityttiin tekemään aaltoja ja huutamaan JBL:n,
Randy Savagen ja ties kenenkä nimeä. Fandangon
tapaus tulikin jo käsiteltyä ja yleisön kiima kruunasi myös Dolph Zigglerin mestaruusvoiton. Tämä
liveyleisö oli jopa edellisvuotta äänekkäämpi, joskin Raw sisällöltään ei ollut
ihan niin timanttia. WrestleManian pääesiintyjistä Triple H, Brock Lesnar, CM Punk tai The Rock eivät olleet paikalla laisinkaan. Joka tapauksessa tämä
oli sellainen hyvän fiiliksen jakso, jossa bileet olivat pystyssä koko ajan.
Ehdottomasti kannattaa jonain tylsänä hetkenä lyödä WWE Networkista jakso numero
1037 tulille.
Tähtiesiintyjä: Dolph Ziggler
Ottelut
Daniel Bryan VS. Big E.
Langston
The Miz © VS. Wade Barrett (IC Title)
Alberto Del Rio VS. Jack Swagger & Zeb Colter
Alberto Del Rio © VS. Dolph
Ziggler (WHC; MITB Cash In)
Zack Ryder, Santino Marella &
R-Truth VS. 3MB
Randy Orton VS. Sheamus [no
contest]
Kofi Kingston VS. Fandango
Tons Of Funk & The
Funkadactyls VS. Team Rhodes
Scholars & The Bella Twins
Mark Henry VS. John Cena
Lähteet
Kommentit
Lähetä kommentti