JUTTUSARJA - Raw After Mania (2011)

Raw After WrestleMania 1993 – 2018

kuva: twitter.com (käyttäjä @wrestlemania33s)

 

WrestleMania on itseoikeutetusti showpainivuoden kohokohta ja samalla päätepiste. Seuraava maanantai tarkoittaa uuden alkua. Tässä juttusarjassa käyn yksitellen läpi WrestleManian jälkeisenä päivänä lähetetyt Raw- ohjelmat vuosilta 1993 – 2018. Sen lisäksi, että tämä on mielenkiintoinen showpainin lähihistorian oppitunti itselle ja lukijoille, niin samalla tulee katsotuksi laajempaa kaarta siitä kuinka ’Monday Night Raw’ on kehittynyt ja milloin ’Raw After Mania’ kasvoi nykyisenkaltaiseksi ilmiöksi.

2011

WrestleMania 27

Reilut 70 000 katsojaa sisuksiinsa niellyt Atlantan Georgia Dome isännöi WrestleManiaa vuonna 2011. Yleinen mielipide jäi negatiivisen puolelle, sillä tapahtuma ei aivan odotustensa tasolle yltänyt. Undertakerin ja Triple H:n brutaali No Holds Barred- ottelu oli illan kiistaton kohokohta. Edge puolusti myös raskaansarjaan mestaruuttaan menestyksekkäästi Alberto Del Rioa vastaan; tämä jäi Edgen viimeiseksi WrestleMania- otteluksi, sillä vain muutamaa viikkoa myöhemmin hän joutui lopettamaan aktiiviuransa vakavan niskavaurion vuoksi.

Maanantai 4. Huhtikuuta 2011

WWE – Monday Night Raw #932

Philips Arena, Atlanta, Georgia

Vuonna 2010 Hulk Hoganin ja Eric Bischoffin johtama TNA yritti herättää eloon maanantai-iltojen sodat, mutta yritys epäonnistui pahemman kerran. Impact siirtyi maanantai-iltoihin 8.3.2010, mutta kokeilu jäi parin kuukauden mittaiseksi. Viimeinen maanantai-Impact lähetettiin 3.5.2010. Katsojaluvut eivät olleet yhdelläkään viikolla millään tasolla vertailukelpoisia, Raw’n katsojaluvut olivat viikosta toiseen nelinkertaisia verrattuna Impactiin. 1

Vuoden 2010 suurin juonikuvio WWE:ssä oli ilman muuta Nexus. Televisio-ohjelma NXT aloitti helmikuussa 2010, mutta tuolloin formaatti oli hyvin erilainen kuin nykyään. NXT oli eräänlainen tositv- viritelmä, jossa tulokkaat saivat mentorikseen kokeneemman painijan päärosterista. NXT itsessään oli muovattu kilpailuformaattiin, eli viikottain joku eliminoitaisiin ja lopulta jäljelle jäisi yksi voittaja. Ainoa mieleenpainuva asia tältä NXT:n ykköskaudelta lienee ollut se, että The Miz toimi Daniel Bryanin mentorina, eikä Bryan voittanut koko kauden aikana yhtään ottelua.

Nexus koostui seitsemästä NXT:n ykköskauden kilpailijasta. Alkuperäiseen ryhmitykseen kuuluivat Wade Barrett, Daniel Bryan, Darren Young, Skip Sheffield, Michael Tarver, Justin Gabriel, Heath Slater & David Otunga. Daniel Bryan tosin jäi heti alkuun porukasta ulos, sillä 7.6.2010 nähdyssä Nexusin debyytissä hän käytti niin brutaaleja otteita, että ne johtivat hänen irtisanomiseen, joka tosin jäi lyhytaikaiseksi. 2 Nexus- anglen huipentuma nähtiin loppuvuodesta, kun itse John Cena liittyi Nexusiin ja Survivor Seriesin pääottelussa Wade Barrett otteli WWE- mestaruudesta Randy Ortonia vastaan. Joulukuun TLC- tapahtumassa Cena voitti Barrettin ja se oli symbolinen päätepiste Nexusin tarinalle. CM Punkin johtama New Nexus ja Wade Barrettin The Corre eivät enää ottaneet tuulta purjeisiinsa. Koin kuitenkin Nexusin esilletuomisen tässä tärkeäksi, sillä olihan se hetken aikaa aivan tulikuuma juttu.

Jakson sisältö

Moni on varmaan tähän mennessä jo kerennyt autuaasti unohtaa, että vuosina 2010 – 11 Michael Cole veti äärimmilleen venytetyn heelselostajan roolia. Tämä alkoi NXT:ssä The Mizin ihailuna ja Daniel Bryanin haukkumisena, mutta levisi kuin pullataikina konsanaan. Tarinan eräänlainen huipentuma oli se, että WrestleManiassa Cole otteli Jerry Lawleria vastaan ja vieläpä voitti ottelun. Raw’n selostuksen aloittivat Jim Ross & Lawler, mutta ensimmäisen puolituntisen jälkeen heidät korvattiin Colella, Josh Matthewsilla ja Booker T:lla. Cole selosti noissa kuvassa näkyvissä oransseissa trikoissaan, ja hänellähän oli oma erityinen kubiikkelinsa kehän laidalla.

Kuten niin monena vuonna aikaisemminkin Raw After Mania alkoi Triple H:lla. Vuoden 2010 aikana sekä Undertaker että HHH vetäytyvät sivummalle arkipäiväisistä kuvioista ja heidän esiintymistään tuli yhä harvinaisempaa herkkua. Tämä olikin yksi syy siihen, miksi miesten WrestleMania- ottelu tuntuikin niin erityiseltä ja ainutlaatuiselta. Raw’n aluksi HHH kävi kertomassa tuntemuksiaan ja muisti korostaa, että häviöstään huolimatta hän oli kävellyt kehästä pois. Undertaker oli ehkä voittanut, mutta hänet jouduttiin raahaamaan paikalta golfkärryn kyydillä.

Stone Cold Steve Austin oli myös paikalla esittelemässä Tough Enough- kilpailijat 3 ja ajautui konfliktiin WWE- mestari Mizin ja hänen apurinsa Alex Rileyn kanssa. Nähtiinpä tässä jaksossa myös Sin Caran debyytti. Alkuvuonna WWE oli kovan rummutuksen saattelemana allekirjoittanut sopimuksen meksikolaisen supertähden Misticon kanssa. Odotukset olivat suuret, mutta Mistico ei koskaan täysin sopeutunut WWE- tyyliseen ottelemiseen ja jäikin lopulta pieneen rooliin. Mistico lähti vuonna 2014. WWE:n patentoima trademark Sin Cara tosin jatkaa edelleen, marraskuussa 2018 maskin alta löytyy meksikolaispainija Jorge Arias. 4

Ystävänpäivänä 2011 nähtiin ikimuistoinen Raw. Tällöin paljastettiin WrestleMania 27:n guest host. (miten käännät tuon suomeksi?)  Areena pimeni, mutta sen jälkeen räjähti täyteen huutoon. The Rock oli palannut WWE:hen seitsemän vuoden jälkeen. Nyt hän oli kaiken lisäksi yksi maailman tunnetuimmista elokuvatähdistä. Jo tuolloin paluuiltanaan Rock tölväisi John Cenaa sanan säilällä ja Road To WrestleManian aikana hän tuli sotkeentuneeksi Cenan ja The Mizin väliseen juonikuvioon. WrestleManiassa tämä huipentui siihen, että Rock Bottom maksoi Cenalle WWE:n mestaruuden.

Raw’n loppuhetkillä nähtiin historiallinen kädenpuristus. John Cena haastoi The Rockin otteluun. Kansan Mestari hyväksyi haasteen, mutta ottelun sovittiin tapahtuvan vasta vuoden päästä WrestleMania 28:ssa Miamissa. Koskaan aiemmin WrestleManian pääottelua ei oltu lyöty lukkoon vuotta etukäteen. Tämähän toki loi omanlaiset haasteensa. Kuinka pitää jännitystä yllä kokonaisen kalenterivuoden ajan? Etenkin kun tiedettiin Rockyn vierailevan Raw’ssa vain todella satunnaisesti?

Analyysi

Muistan pettyneeni WrestleManiaan vuonna 2011 ja Raw After Maniasta oli jäänyt mieleen vain Cenan ja Rockyn kädenpuristus. Tuohon peilaten tämä osoittautuikin yllättävän hyväksi jaksoksi. Yleisö oli hyvin mukana ja bongasin sieltä ainakin Norjan lipun, joka kertoo kansainvälisyydestä. 2011 oli mielestäni WWE:lle kokonaisuutena hyvä vuosi. Edge ehkä joutui lopettamaan, mutta särmä tuli takaisin. Tässä avainroolissa oli tietenkin CM Punk, mutta siitä lisää sitten seuraavan kirjoituksen yhteydessä.

Tähtiesiintyjä: The Rock

Ottelut

Jerry Lawler VS. Jack Swagger

CM Punk & Cody Rhodes VS. Randy Orton & Rey Mysterio

Evan Bourne VS. Alberto Del Rio

John Morrison & Trish Stratus VS. Dolph Ziggler & Vickie Guerrero

Sheamus © VS. Daniel Bryan (US Title)

Lähteet

1)      https://en.wikipedia.org/wiki/TNA_Impact!%27s_move_to_Monday_nights

2)      https://en.wikipedia.org/wiki/The_Nexus_(professional_wrestling)#Formation_and_attacks_on_WWE_personnel

3)      https://en.wikipedia.org/wiki/WWE_Tough_Enough#Revival

4)      https://heightline.com/sin-cara-facts/