JUTTUSARJA - Raw After Mania (2010)
Raw After WrestleMania 1993 – 2018
kuva: twitter.com (käyttäjä @wrestlemania33s)
WrestleMania on
itseoikeutetusti showpainivuoden kohokohta ja samalla päätepiste. Seuraava
maanantai tarkoittaa uuden alkua. Tässä juttusarjassa käyn yksitellen läpi
WrestleManian jälkeisenä päivänä lähetetyt Raw- ohjelmat vuosilta 1993 – 2018.
Sen lisäksi, että tämä on mielenkiintoinen showpainin lähihistorian oppitunti
itselle ja lukijoille, niin samalla tulee katsotuksi laajempaa kaarta siitä
kuinka ’Monday Night Raw’ on
kehittynyt ja milloin ’Raw After Mania’
kasvoi nykyisenkaltaiseksi ilmiöksi.
2010
WrestleMania 26
NFL-joukkue Arizona Cardinalsin kotiareena University Of Phoenix Stadium toimi
vuoden 2010 WrestleManian näyttämönä. Yli 72 000 katsojaa todisti paikan
päällä Shawn Michaelsin viimeistä
ottelua Undertakeria vastaan. Lisäksi
Bret Hart maksoi ikivanhat kalavelat
Mr. McMahonia vastaan ja John Cena
nousi jälleen kerran WWE:n mestariksi.
Maanantai
29. Maaliskuuta 2010
WWE
– Monday Night Raw #879
US Airways Center, Phoenix,
Arizona
Vuosi 2009 oli WWE:n osalta ehkä
mukavankin seesteinen. Tuskallisena pidetty siirtymä PG-aikakauteen oli nyt tehty.
John Cena oli tukevasti ykköstähti
ja Batista & Randy Orton
seurasivat perässä. Vanhempi kaarti Shawn
Michaelsin, HHH:n ja Undertakerin
johdolla oli edelleen paikalla, mutta vähitellen siirtymässä hieman
taka-alalla. Joskin se on todettava, että vielä vuonna 2009 Undertaker &
HHH olivat pitkät pätkät päämestareina. Vuoden
2010 alussa amerikkalaista showpainimaailmaa ravistelivat Hulk Hogan & Eric Bischoff, jotka yrittivät uudelleenherättää
maanantai-iltojen painisodat TNA:n
avulla. Maanantai 4.1.2010 on
merkittävä päivämäärä showpainin historiassa – tuona iltana Hulk Hogan saapui
TNA:han ja Bret Hart palasi WWE:hen.
Tiedämme sen, että Hogan & Bischoff epäonnistuivat surkealla tavalla, mutta
ainakin hetkeksi painimaailma sai keskusteltavaa. Selostajina tässä Raw After Maniassa Michael Cole & Jerry Lawler.
Jakson sisältö
Shawn Michaelsin jäähyväiset olivat itseoikeutetusti tämän jakson kantava teema ja
illan mittaan saimmekin katsella hienoja videokollaaseja Shawnin uran varrelta.
Ennen haikeita hyvästejä tapahtui kuitenkin paljon muuta.
Loppuvuodesta 2009 otellessaan
Rey Mysteriota vastaan Batista teki kauan odotetun heelturnin. Yleisön suosikkina Batistan
hahmo oli tullut tiensä päähän, eikä paljoa annettavaa enää tuntunut olevan. Siirtyminen
pimeälle puolelle kuitenkin muutti kaiken ja yhdellä sanalla kuvattuna
Batistasta tuli jälleen cool. Tuntui
siltä, että vähäpuheisena ja yrmeänä heelinä Batista oli omimmillaan. WrestleManiassa
elukka oli kuitenkin hävinnyt WWE:n
mestaruuden John Cenalle ja tästä
jatkettiin Raw’ssa. Batista ja uusi Money
In The Bank- voittaja Jack Swagger
kohtasivat Cenan - ja hänen valitsemansa
partnerin Randy Ortonin -
joukkueottelussa, joka päättyi RKO-
juhliin. Cena- feudin loputtua
toukokuussa katosi Batista WWE:stä useammaksi vuodeksi ja palasi vasta
tammikuussa 2014.
Yli 12 vuoden jälkeen Bret Hart oli palannut WWE:hen ja
haudannut sotakirveen Shawn Michaelsin
kanssa. Mr. McMahon puolestaan ei
tähän ollut valmis, vaan tilanne johti katutappeluun WrestleManiassa. Siellä
Bret sai lopullisen kostonsa. Hitman
ei ollut kuitenkaan saman tien poistumassa WWE:stä, vaan tässä jaksossa
aloitteli kuviota US- mestari The Mizin
kanssa. Tähän aikaan Mizillä oli tukenaan The
Big Show, jonka kanssa piti hallussaan myös joukkuemestaruuksia. Tämä
huipentui siihen, että 17.5.2010 Torontossa lähetetyssä Raw’ssa Hart otteli
Miziä vastaan ja nousi vielä kertaalleen mestariksi. Summerslamiin saakka Hart
oli tiiviisti mukana ja kerkesi hetken aikaa toimia jopa Raw’n
toimitusjohtajana. 1
Jakson lopuksi Shawn Michaels kävi kyynelsilmin
jättämässä jäähyväiset. Kahta vuotta aiemmin nähdyistä Ric Flairin jäähyväisistä poiketen tällä kertaa kehä ei täyttynyt
ihmisistä, vaan Michaels piti puheensa yksinään. Vain Triple H kävi halaamassa Shawnia aivan Raw’n viimeisillä
sekunneilla. On sanomattakin selvää, että pitkäaikaisille showpainin ystäville
kyseessä oli tavattoman herkkä hetki. Juuri tämän takia onkin hieman
harmillista, että Michaels sittenkin 8 ½ vuotta myöhemmin pyörsi
lopettamispäätöksensä ja palasi kehään Saudi-Arabiassa marraskuussa 2018. Se ei
toki millään muotoa poista Michaelsin fantastisia saavutuksia ja pysyvää
merkitystä showpainille, mutta jättää kuitenkin ikävän sivumaun myös tätä
vuoden 2010 herkkää hetkeä muistellessa.
Analyysi
Tämä jakso on ikimuistoinen Shawn Michaelsin vuoksi, mutta pidin
tätä muutenkin varsin viihdyttävänä. Erityismaininta Batistalle, joka oli heelinä saanut aivan uutta liekkiä uralleen.
Harmi sinällään, että hän päätti jättää WWE:n juuri sillä hetkellä, kun oli
pitkästä aikaa jälleen kiinnostava hahmo. Yleisö oli hienosti mukana, mutta
karnevaalitunnelmaa vähensi varmasti sekin, että Michaelsin tilanteen vuoksi
koko illan pohjavire oli melankolinen. Hyvä jakso, vaikka mitään suuria
kehäpaluita tai debyyttejä ei tänä vuonna nähtykään.
Tähtiesiintyjä: Shawn Michaels
Ottelut
Ted DiBiase Jr. VS. Christian
10 Diva Tag Match
The Hart Dynasty VS. The Miz & The Big Show
Randy Orton & John Cena VS. Jack Swagger & Batista
10 Diva Tag Match
Beth Phoenix, Mickie James, Gail Kim, Eve Torres, and Kelly Kelly
defeated Vickie Guerrero, Team Lay-Cool, Maryse, and Alicia Fox (0:17) 2
Lähteet
Kommentit
Lähetä kommentti