JUTTUSARJA - Raw After Mania (2006)


Raw After WrestleMania 1993 – 2018
kuva: twitter.com (käyttäjä @wrestlemania33s)
 
WrestleMania on itseoikeutetusti showpainivuoden kohokohta ja samalla päätepiste. Seuraava maanantai tarkoittaa uuden alkua. Tässä juttusarjassa käyn yksitellen läpi WrestleManian jälkeisenä päivänä lähetetyt Raw- ohjelmat vuosilta 1993 – 2018. Sen lisäksi, että tämä on mielenkiintoinen showpainin lähihistorian oppitunti itselle ja lukijoille, niin samalla tulee katsotuksi laajempaa kaarta siitä kuinka ’Monday Night Raw’ on kehittynyt ja milloin ’Raw After Mania’ kasvoi nykyisenkaltaiseksi ilmiöksi.

2006

WrestleMania 22
Vuoden 2006 WrestleMania järjestettiin intohimoisista faneistaan tunnetussa Chicagon kaupungissa All State Arenalla. Tapahtuman aikana Shawn Michaels kohtasi Vince McMahonin katutappelussa ja Mickie James päätti Trish Stratusin pitkälti toista vuotta kestäneen valtakauden naisten mestarina. Ehkäpä sittenkin kirkkaimmin mieleen ovat kuitenkin jääneet Edgen unohtamaton death match Mick Foleya vastaan sekä pääottelu, jossa Triple H joutui taputtamaan mattoa John Cenalle.

Maanantai 3. Huhtikuuta 2006
WWE – Monday Night Raw #671
All State Arena, Chicago, Illinois

Edellisen vuoden tapaan myös tällä kertaa Raw lähetettiin tismalleen samalta areenalta kuin itse WrestleMania. Vuotta aiemmin John Cena oli noussut ensimmäistä kertaa WWE:n mestariksi ja kuluneen vuoden mittaan jo kerennyt vakiinnuttaa asemansa WWE:n uutena kansikuvapoikana. Tiukan brändijaon vuosina merkittävä hetki oli kesällä 2005 kun Cena & Batista vaihtoivat päittäin ohjelmia ja samalla mestaruuksia. Raw’sta oli siis tullut WWE:n mestaruuden uusi koti ja John Cenasta sen kasvot. Järkyttävä tapaus oli tietenkin marraskuussa 2005 Eddie Guerreron yllättävä kuolema ja Eddie nimitettiinkin saman tien vuoden 2006 Hall Of Fameen. Selostajina tässä Raw After Maniassa kolmikko Joey Styles, Jerry Lawler & Jonathan Coachman. Verrattuna legendaariseen JR & King parivaljakkoon ei tämä toiminut alkuunkaan. Lawler oli nyt face-kommentaattori, joka tuntui todella oudolta ja Coach yritti pitää pahisten puolta, mutta ei vaan osannut. Styles puolestaan ei ollut huono selostaja, mutta muutosvastarinta oli vielä tässä vaiheessa liian voimakasta ja hänen uransa Raw’n äänenä jäikin lyhyeksi.

Jakson sisältö

Jo vuoden 2005 aikana John Cena alkoi saada WWE:n liveyleisöiltä varsin vaihtelevaa kohtelua. Karkeasti jaoteltuna tilanne meni niin, että naiset ja lapset rakastivat, mutta miehet vihasivat. WrestleManiassa Cena sai varsin vihamielisen vastaanoton ja sama toistui kun hän avasi Raw’n edelleen WWE:n mestarina. Kaikesta kuitenkin näki, että Cena oli tällaisessa huutomyrskyssä aivan omimmillaan ja ottikin tilanteesta kaiken ilon irti. Ennen pitkää paikalle kehään ilmestyivät myös Triple H ja Edge, jotka houkuttelivat Cenan suostumaan tasoitusotteluun illan päätteeksi. Tällähän tietysti jo pohjustettiin muutamaa viikkoa myöhemmin Backlashissa nähtyä herrojen kolminottelua.


 Raw oli odotetusti hyvin promopainotteinen ja pisinkään ottelu ei kestänyt viittä minuuttia pidempään. Juhlavasti pukuun sonnustautunut Shawn Michaels ehätti jo ennenaikaisesti juhlia sitä, että sota Mr. McMahonin kanssa oli ohi. Pomo oli kuitenkin toista mieltä ja väitti Shawnin saaneen WrestleManiassa apua itseltään Jumalalta. Seuraavina viikkoinahan tämä johti hyvän maun väärälle puolelle lipsahtaneisiin tapahtumiin, kun Vince intoutui avaamaan jumalsuhdettaan syvemmin.

Money In The Bank- ottelussa valtavan tällin vastaanottanut Ric Flair sai myös purkaa tuntojaan mikrofonin varressa. Tilanne sai kuitenkin ikävän käänteen kun Armando Alejandro Estradaksi esittäytynyt kuubalaismies keskeytti puheen. Ennen pitkää Estrada esitteli suojattinsa Umagan, joka teki Flairista sekunneissa hakkelusta. Umaga oli tietenkin Anoa’in samoalaiseen sukupuuhun kuulunut samoalaisottelija, joka oli aikaisemmin tunnettu WWE:ssä Jamalina. Umaga osoittautui huomattavasti onnistuneemmaksi hahmoksi.

Nähtiinpä Raw’ssa myös mestaruusvaihdos. Suomen showpainin faniyhteisössä kulttimainetta nauttiva Kanen & Big Show’n tiimi valitettavasti hävisi mestaruutensa Spirit Squadille. Tämähän oli viiden miescheerleaderin joukko, jonka ainoa tarkoitus oli käydä kaikkien hermoille. Joukosta merkittävimmän uran on tehnyt Nick Nemeth, joka tunnetaan paremmin Dolph Zigglerinä.

Analyysi
Jaksoa katsoessa oli tunne kuin olisin katsonut sen eilispäivänä. Vuonna 2006 tuli seurattua WWE:tä todella tiiviisti ja näin ollen jopa yksittäiset Raw-jaksot ovat painuneet melko tarkastikin mieleen. John Cena herätti yleisössä todella kiivaita tunteita ja nähtiinpä tässä myös Raw After Manialle tyypillinen debyytti, kun Umaga kävi tuhoamassa Ric Flairin. Ei tässä nyt kuitenkaan sellaista aitoa karnevaalitunnelmaa ollut mitä Raw After Mania parhaimmillaan tarjoaa. Varmastikin normaalia laadukkaampi ja viihdyttävämpi Raw, mutta ei siltikään mitään aivan ikimuistoista.

Tähtiesiintyjä: John Cena 


Ottelut:
Spirit Squad VS. Big Show & Kane ©  (World Tag Titles)
Chris Masters VS. Eric Priest
Torrie Wilson & Trish Stratus VS. Candice Michelle & Mickie James
Chavo Guerrero VS. Shelton Benjamin © (IC Title)
John Cena VS. Edge & HHH




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

AEW:n ahdinko

John Cena - kaikkien aikojen showpainija

Cena ja milleniaalien sukupolvikokemus