JUTTUSARJA - Raw After Mania (2005)
Raw After WrestleMania 1993 – 2018
kuva: twitter.com (käyttäjä @wrestlemania33s)
WrestleMania on
itseoikeutetusti showpainivuoden kohokohta ja samalla päätepiste. Seuraava
maanantai tarkoittaa uuden alkua. Tässä juttusarjassa käyn yksitellen läpi
WrestleManian jälkeisenä päivänä lähetetyt Raw- ohjelmat vuosilta 1993 – 2018.
Sen lisäksi, että tämä on mielenkiintoinen showpainin lähihistorian oppitunti
itselle ja lukijoille, niin samalla tulee katsotuksi laajempaa kaarta siitä
kuinka ’Monday Night Raw’ on
kehittynyt ja milloin ’Raw After Mania’
kasvoi nykyisenkaltaiseksi ilmiöksi.
2005
WrestleMania 21
Los Angelesin Staples Centerissä järjestetty
WrestleMania tarjosi varmasti jokaiselle jotakin. Rymistelyn ja isojen spottien
ystävälle oli tarjolla ensimmäinen Money
In The Bank- tikasottelu, ilta merkkasi John Cenan ja Batistan
ensimmäisiä päämestaruusvoittoja, nuori Randy
Orton laittoi Undertakerin
voittoputken testiin ja Kurt Angle &
Shawn Michaels ottelivat täydellisen klassikkomatsin. Siihen nähden pidän
WrestleMania 21:tä jopa hieman aliarvostettuna.
Maanantai
4. Huhtikuuta 2005
WWE
– Monday Night Raw #619
Staples Center, Los Angeles,
California
Useimmiten WrestleMania on
järjestetty jättistadionilla, mutta suinkaan aina näin ei ollut. Oikeastaan
vasta vuodesta 2007 alkaen jättistadionit ovat vakiintuneet pysyväksi
käytännöksi. Tuohon tottuneena tuntuikin jokseenkin hassulta, että tämä Raw After Mania lähetettiin tismalleen
samasta paikasta kuin itse WrestleMania. Merkittäviä muutoksia kuluneen vuoden
aikana oli ainakin se, että Randy Orton,
Batista ja John Cena olivat yhä
näkyvämmin esillä. Heistä Orton olikin kerennyt jo päämestaruutta kantaa vuoden
2004 aikana, Cena ja Batista voittivat omansa WrestleManiassa. Leimaava piirre
oli edelleen tiukka brändijako, Raw’n ja Smackdownin rosterit pidettiin
tiukasti erillään ja eri brändien ottelijat pystyivät kohtaamaan toisensa vain
vuoden big four tapahtumissa. Selostajina
tässä Raw’ssa luonnollisesti Jim Ross
& Jerry Lawler.
Jakson sisältö
Raw After Mania alkoi tismalleen samalla tapaa kuin vuotta aiemmin. Hurjistuneella Triple H:lla, joka oli edellisenä
iltana hävinnyt raskaan sarjan mestaruuden. Vuosina 2002 – 05 HHH ja iso
kultainen vyö kuuluivat yhteen ja muut vain välillä lainasivat sitä. Tämä
aikakausi oli kuitenkin tulossa päätökseensä. HHH ei kyennyt päihittämään
Batistaa mestaruudesta ja kesällä draftin myötä Cena ja Batista vaihtoivat
ohjelmia (ja mestaruuksia) päikseen.
Sinällään HHH tai Batista
eivät tämän jakson tähtiä olleet. Paljon merkittävämmin esillä olivat Chris Benoit & Edge sekä Randy Orton. WrestleManiassa Edge oli
voittanut ensimmäisen Money In The Bank- ottelun Benoit’n nenän edestä ja nyt
miehet ottelivat toisiaan vastaan yksilömatsissa. Ottelu oli parempi kuin
kukaan olisi saattanut aavistaa, varmaankin viikottaismatsien parhaimmistoa
koko vuodelta. Kestoakin sillä oli 15 minuuttia. Illan viimeisessä ottelussa
Randy Orton otteli Batistaa vastaan, mutta tämä oli varsin lyhyt ja unohdettava
koitos. Sen sijaan Ortonin aiempi promo oli todella hyvä ja osoitti sen, että
Randy alkoi olla valmis niihin saappaisiin, joihin häntä oli ehkä turhan
aikaisessa vaiheessa edellisvuonna soviteltu.
Kurt Anglen
kanssa WrestleMania- klassikon otellut Shawn
Michaels kävi myös kertomassa tuntemuksiaan, kunnes joutui Muhammad Hassanin & Daivarin
löylyttämäksi. Muslimien ja terroristien stereotypioilla flirttailleet hahmot
olivat poliittisesti niin tulenarkoja, että Hassanin ura WWE:ssä jäi hyvin
lyhyeksi. 1 Sivuhahmona toiminut Daivari sen sijaan sai jatkaa palkkalistoilla,
mutta hänenkin hahmonsa laimentui aika lailla loppua kohden. Michaelsin pieksäminen
johti lopulta siihen, että Shawn hankki Backlashiin
parikseen juuri Hall Of Fameen
nimitetyn Hulk Hoganin. Summerslamiin mennessä tilanne olikin jo
muuttunut siten, että Michaels ja Hogan ottelivat vastakkain, mutta se onkin jo
toinen tarina.
Analyysi
Tähän mennessä yksikään Raw After Mania ei ollut tarjonnut
oikeasti muistettavaa ottelua. Tässä tilanne muuttui, sillä Benoit’n ja Edgen
kohtaaminen kestää minkä tahansa vertailun. Noin muuten tämä jakso ei sinällään
ihmeitä tarjonnut. Ei nähty kansainvälistä karnevaalitunnelmaa tai shokeeraavia
debyyttejä tai paluita. Tähän pätee samat sanat kuin Raw After Mania 2004:ään –
perushyvä Raw, mutta ei sen kummempaa.
Tähtiesiintyjä: Edge
Ottelut
Shelton Benjamin (c) VS. Christian VS. Chris
Jericho (IC Title)
Edge VS. Chris Benoit
Randy Orton VS. Batista
Lähteet
Kommentit
Lähetä kommentti