ARVIO - Survivor Series

Sunnuntai 18. Marraskuuta 2018

Staples Center, Los Angeles, California

Amerikkalaisen kiitospäivän tienoilla vuosittain nähtävä Survivor Series on heti WrestleManian jälkeen WWE:n toiseksi pitkäikäisin tapahtuma. Perinne on jatkunut vuodesta 1987 alkaen, joten tämä oli jo 32. kerta, kun Selviytyjien Sarja nähtiin. Perinteiseen tapaan luvassa oli joukkueotteluita eliminaatiosäännöillä ja teemana vanha tuttu Raw vs. Smackdown. Ei siis mitään uutta Californian auringon alla. Selostajina Raw’lla Michael Cole & Renee Young, Smackdownilla Tom Phillips & Byron Saxton. Työjuhta Corey Graves urakoi molemmissa selostustiimeissä kolmantena. Keskisarjan ottelun selostuksesta vastasivat Vic Joseph, Nigel McGuinness & Percy Watson. 

Women’s Traditional Survivor Series Elimination Match

Team Raw VS. Team Smackdown

Teemaan sopiva avausottelu. Smackdownin joukkueeseen tuli vielä viime hetkellä muutos, kun Becky Lynchin loukkaantumisen seurauksena Charlotte Flair siirtyi ottelemaan Ronda Rouseyta vastaan ja Mandy Rose puolestaan korvasi Charlotten tässä joukkuematsissa.

Nia Jaxin holtiton nyrkinisku rikkoi Becky Lynchin naaman maanantaina Raw’ssa ja oli arvattavissa, että yleisö muistuttaisi tästä. Oli kuitenkin yllättävää, että Nia Jax sai osakseen niin äärettömän vihamielisen buuauskonsertin. Bookkaustiimi osoitti erinomaista pelisilmää laittamalla nimenomaan Nian ottelun ratkaisurooliin. Juuri oikein toimittu tähän väliin. Toinen asia sitten on se, onko Nia Jax oikeasti liian vaarallinen ja holtiton ottelija? Tuohon kysymykseen onkin vaikeampi vastata.

(20:17)  ** ½

Champion VS. Champion Match

Shinsuke Nakamura VS. Seth Rollins

Rollins ja Nakamura kohtasivat tässä keinotekoisen Raw vs. Smackdown- asetelman vuoksi. Yhdysvaltain mestari vastaan mannertenvälinen mestari. Rollinsin kohtalo on tällä hetkellä tiiviisti kietoutunut yhteen Dean Ambrosen kanssa ja Nakamura on haahuillut viime viikot mestaruutensa kanssa kaukana valokeilan poltteesta.

 Shinsuke Nakamuran vuosi 2018 alkoi Royal Rumblen voitolla ja jatkui pitkälle kesään saakka AJ Stylesin WWE- mestaruuden jahtaamisella. Nakamura on jossain määrin kyllä jäänyt pettymykseksi. Kukaan ei varmaan kyseenalaista sitä, etteikö Nakamura olisi etevä ottelija, mutta normaalisti hänen ottelunsa ovat kovin kaavamaisia ja sisältävät lähinnä polvipotkuja eri variaatioilla. Tässä ottelussa japanilainen kuitenkin otteli monipuolisemmin ja näimme erilaisia sidontoja ja heittoja. Rollins on ollut tähtiesiintyjä läpi koko vuoden ja antoi jälleen kaikkensa. Lisäplussaa erityisen tulisista viimeisestä 30 sekunnista. Tämä ylitti odotukset, mielellään näkisin Shinsuken ja Sethin vielä joku päivä ottelevan uudemman kerran.

(21:28)  *** ½

Tag Team Match (Champions VS. Champions)

The Bar VS. Authors Of Pain

Joukkuepainin osalta WWE:ssä eletään pientä suvantovaihetta. Formaatin mukaisesti näimme tässä Raw’n mestarit ottelemassa Smackdownin mestareita vastaan. The Bar on tietysti monivuotinen veteraanijoukkue, kun AOP voitti ensimmäisen mestaruutensa vain muutamaa viikkoa sitten Raw’ssa.

Sheamusin & Cesaron tyyli on varsin suoraviivainen ja suorastaan brutaali. Siinä mielessä joukkuetta voisi ajatella hieman samanlaiseksi koetinkiveksi kuin Bradshaw’n ja Farooqin APA:ta aikanaan. Noh, ajat ovat toisaalta muuttuneet. Otteluna jäi aika mitättömäksi. Drake Maverickin virtsanpidätysongelmia en ala tarkemmin pohdiskelemaan.

(9:06)  * ½

Cruiserweight Championship

Buddy Murphy (c) VS. Mustafa Ali

Australialainen Buddy Murphy nousi ikimuistoisesti keskisarjan mestariksi lokakuun 6. päivän Super Show Downissa Melbournessa, omassa kotimaassaan. 205 Liveä seuraa viikottain pieni ja sisukas showpainifanien vähemmistö, johon en itse kuulu. Se on ikään kuin erillinen saareke, oma indypromotioonsa WWE:n sisuksissa, jota vain todellinen hardcorefani seuraa.  Enemmän ”hipster” kuin nyky-NXT.

Ottelu oli todella hyvä. Buddy Murphysta huokuu mestarin aura, ja uskon hänen vielä joku päivä nousevan päärosterinkin puolelle. Tuon lisäksi ottelusta jäi erityisesti mieleen kolme kertaa, kun Mustafa Ali paiskattiin kehäköysiltä suoraan lattialle. Etenkin se ensimmäinen pudotus oli rajun oloinen. Innovatiivinen ottelu, jossa molemmat esiintyivät edukseen. Ehdottomasti yksi illan positiivista yllätyksistä. Toivottavasti 205 Live saa jatkossakin erikoistapahtumista oman hetkensä.

(12:21)  *** ½

Men’s Traditional Survivor Series Elimination Match

Team Raw VS. Team Smackdown

Aika monena vuonna Survivor Series on rakentunut nimenomaan tämän ottelun ympärille – miesten eliminaatiomatsi teemalla Raw vs. Smackdown. Tänä vuonna se jäi hieman sivurooliin ja tapahtumaa rakennettaessa se jäi vähemmälle huomiolle. McMahonien sisarusten kärhämäkään ei jaksa ihan loputtomiin kantaa.

Viime vuoden tapaan pettymykseksi jäi. Braun Strowmanin dominointi alkaa olla väljähtänyt vitsi ja Smackdownin puolelta päähuomion nielaisi jälleen kerran Shane McMahon. Samoa Joen eliminointi ensi sekunneilla oli myös harmituksen paikka. Plussaa siitä, että Drew McIntyren ja Strowmanin tarina nytkähti hieman eteenpäin, mutta otteluna kyllä paha pettymys. Kauaksi ollaan kuljettu vuodesta 2016 jolloin brändijako oli vielä kuumaa kamaa ja tämä nimenomainen ottelu kesti peräti 53 minuuttia ollen yksi vuoden ehdottomasti kovimmista kohtaamisista. Esittäisin sellaisen kainon toiveen, että ensi vuonna SuSe- matsiin joku toinen tulokulma kuin väsynyt Raw vs. Smackdown? Pliis?

(24:00)  ** ½

Raw VS. Smackdown Match

Ronda Rousey VS. Charlotte Flair

Nia Jaxin holtiton nyrkinisku muutti suunnitelmat ja Becky Lynch korvautui Charlotte Flairilla. Aivotärähdysten kanssa ei ole leikkimistä, mutta tällä pilvellä on kuitenkin hopeareunus – tavallaan tämä vastoinkäyminen vain nostattaa Beckyn sankaruutta yleisön silmissä. Nimenomaan Beckyn kanssa Evolutionissa show’n varastanut Charlotte oli paras mahdollinen korvaaja irlantilaiselle. Ronda vs. Charlotte on ottelu, jota monet ovat povailleet jopa ensimmäiseksi naisten tähdittämäksi WrestleManian pääotteluksi ja nyt se tupsahti syliin äkkiarvaamatta.

Kaikkinensa muistettava tapaus. Pidin siitä kellosta-kelloon osuudesta. Rouseyn ottelutyyli on mukavan freesi ja erilainen, mutta sopii silti ”WWE-muottiin”, eli hän voi otella täyspitkiä otteluita ja uskottavasti hävitäkin. Ilmiselvänä vertailukohtana tässä toimii Brock Lesnar, joka tulee samanlaisesta taustasta. Tykkäsin Rondan ja Charlotten mattoväännöstä ja rehdistä kilpailusta paremmuudesta.

 Ennen muuta tämä tullaan muistamaan Charlotte Flairin tekosista ottelun jälkeen. Kendosauvan isku onnistui ainakin minut yllättämään ja samoin hyökkäyksen syvä väkivaltaisuus. Aikamoisen näyttävät mustelmat alkoivat samantien muodostua ympäri Rouseyn vartaloa. Minulle tässä oli hämmentävää yleisön reaktio. Mielestäni Ronda Rousey ei ole tehnyt mitään ansaitakseen buuaukset niskaansa ja toisaalta Charlotten väkivaltaisuus oli niin pitkälle menevää, että tuntui aika kieroutuneelta hurrata moiselle. Summerslamissa kun Becky Lynchilla napsahti, niin tilanne oli ratkaisevasti erilainen. Charlotte oli käyttäytynyt rottamaisesti ja napannut mestaruuden Beckyn nenän edestä. Toisin sanoen taustalla oli looginen syy. Tässä kohtaa sellaista on vaikeaa löytää. Voi olla, että tämä vielä kääntyy parhain päin, mutta tässä kohtaa en oikein tiedä mitä ajatella. Päällimmäisenä hämmästys siitä miksi yleisö kääntyi Rondaa vastaan?

(14:12)  *** ½

Champion VS. Champion

Daniel Bryan VS. Brock Lesnar

Joskus harvakseltaan WWE vetää jäniksen hatustaan ja tällainen tapaus nähtiin viittä päivää ennen Survivor Seriesiä. Tuikitavallinen tiistain Smackdown muuttui kertaheitolla ikimuistoiseksi. Vuoden päivät WWE:n mestarina ollut AJ Styles ajautui tilanteeseen, jossa puolusti vyötään vyötään Daniel Bryania vastaan. Pöydän piti olla katettuna Stylesin ja Lesnarin jatko-osalle, mutta shokkikäänteen myötä Daniel Bryan vei mestaruuden. Vielä hämmentävämpää oli se, että Bryan voitti ottelun huijaamalla ja vielä kellonsoiton jälkeen väkivaltaisesti pahoinpiteli Stylesin.

Mielestäni tuo oli aivan upea käänne. On jotenkin posketonta ajatella, että kyseessä on sama mies, joka vuoden 2014 WrestleManian aikaan oli suurin yleisön suosikki sitten Stone Cold Steve Austinin. Sama mies, joka loi Yes- liikkeen. Kyseessä on myös sama mies, joka vain kahdeksaa kuukautta aiemmin teki sentimaalisen paluunsa kehään kaksi vuotta jatkuneiden terveysongelmien jälkeen. Nyt tämä sankari oli kertaheitolla muuttunut täydeksi roistoksi. Konservatiiviseksi ja kaavoihin kangistuneeksikin haukuttu WWE aina silloin tällöin räväyttää.

 Kaikki tämä sekasotku loi kiehtovan ennakkoasetelman. Goldberg selätti Brock Lesnarin Survivor Seriesissä 2016 ja Roman Reigns Summerslamissa 2018. Nuo ovatkin ainoat tappiot, jotka Lesnar on kokenut edellisen kahden vuoden aikana. Tuo kertoo jotain Lesnarin ylivoimasta ja hyvin usein hänen ottelunsa ovat loppuneet alta viiden minuutin. Tuohon peilaten oli kiehtovaa nähdä kuinka luikeromainen Bryan pärjäisi.

Pidin ottelusta todella paljon. Lesnaria on moitittu laiskaksi, itsekkääksi ja rahanahneeksi ottelijaksi. Ihan tuulesta temmattuja nuo väitteet eivät ole, mutta samalla Lesnar on ainutlaatuinen ottelija, joka säväyttää minua edelleen. Usein Lesnar on vieläpä parhaimmillaan otellessaan pienempikokoisia monipuolisia miehiä vastaan. Esimerkkinä tästä vaikkapa CM Punk (2013) AJ Styles (2017) ja muinaisilta ajoilta Eddie Guerrero & Kurt Angle (2003-04). Oli jotenkin visuaalisesti aivan upeaa nähtävää kun Lesnar murjoi Bryania ilmavilla suplekseillaan. Näyttävää ja samalla kauhistuttavaa, tietäen Bryanin niskavaivat. Tässä ottelussa Lesnar laittoi itsensä kunnolla likoon ja lopputulos oli mainio. Erittäin hyvä ottelu, paras Lesnarin yksilömatsi yli kolmeen vuoteen.

(18:45)  ****

*** Daniel Bryan

** Brock Lesnar

* Ronda Rousey

Yhteenveto: Viime hetkessä uuteen muottiin laitetut päämatsit olivat hyviä ja mielenkiintoisia. Kaksi viimeistä ottelua olivat rautaisia ja nostivat tapahtuman selkeästi plussan puolelle. Raw vs. Smackdown teema on väsynyt, mutta sen taisivat itsekin ymmärtää – eihän sitä loppujen lopuksi aivan älyttömästi hehkutettu ja Raw’n ”kuusnolla” (kirjaimellisesti) voitto vei terävimmän kärjen tuosta. Kuten sanottua, helposti jäätiin plussan puolelle.

7/10