JUTTUSARJA - Raw After Mania (1998)


Raw After WrestleMania 1993 – 2018
kuva: twitter.com (käyttäjä @wrestlemania33s)
 
WrestleMania on itseoikeutetusti showpainivuoden kohokohta ja samalla päätepiste. Seuraava maanantai tarkoittaa uuden alkua. Tässä juttusarjassa käyn yksitellen läpi WrestleManian jälkeisenä päivänä lähetetyt Raw- ohjelmat vuosilta 1993 – 2018. Sen lisäksi, että tämä on mielenkiintoinen showpainin lähihistorian oppitunti itselle ja lukijoille, niin samalla tulee katsotuksi laajempaa kaarta siitä kuinka ’Monday Night Raw’ on kehittynyt ja milloin ’Raw After Mania’ kasvoi nykyisenkaltaiseksi ilmiöksi.

WrestleMania XIV
Bostonissa järjestetty 14. WrestleMania merkitsi vahdinvaihtoa. Selkävaivojensa kanssa kipuillut ykköstähti Shawn Michaels oli siirtymässä ”eläkkeelle” ja hänen tilalleen nousi toisenlainen, karkeampi hahmo, Stone Cold Steve Austin. Nyrkkeilijäsuuruus Mike Tysonin tuomaroimaan otteluun kulminoitui paljon. Lisäksi tapahtumasta muistetaan hyvin Undertakerin ja Kanen kohtaaminen. Undertaker voitti ottelun, mutta Kanesta tuli ensimmäinen ottelija, joka pystyi irtautumaan Undertakerin Tombstone Piledriverista.



Maanantai 30. Maaliskuuta 1998
WWF – Monday Night Raw #253
Pepsi Arena, Albany, New York

Maanantai-iltojen sotien aikaan muutokset olivat nopeita ja merkittäviä. Montreal Screwjob 1 oli tapahtunut vuoden 1997 marraskuussa ja Bret Hart lähtenyt WCW:hen. Vince McMahon oli nyt vihdoin malttanut jättää paikkansa selostajanpöydän takana ja hänestä oli kuoriutunut ilkeä pomomies, jollaisena hänet edelleenkin parhaiten tunnetaan. Monday Nitro oli katsojaluvuilla mitattuna Raw’n edellä, mutta muutoksen tuulet jo puhaltelivat taustalla. Jugoslavian hajoamissotien raportoinnista suuremman yleisön tietoisuuteen noussut nuori toimittaja Michael Cole (Coulthard) oli palkattu WWF:ään kesällä 1997 ja oli jo jonkin aikaa toiminut Raw’n ensimmäisen tunnin aikana Jim Rossin aisaparina. 2  Jälkimmäiselle tunnille hänen penkkinsä otti Jerry Lawler.

Jakson sisältö
Adjektiivit, kuten ”legendaarinen” tai ”ikoninen” ovat tällaisissa yhteyksissä todella pahasti ylikäytettyjä, mutta tässä niitä on vaikea välttää. Reiluun puoleentoista tuntiin mahtui useita tapahtumia, jotka ovat kanonisoituneet osaksi WWE:n suurta tarinaa matkalla menestykseen ja voittoon maanantai-iltojen painisodassa.

****  Stone Coldin ja Vince McMahonin vihanpito oli alkanut. Tässä se kulminoitui siihen, että McMahon soitti poliisit paikalle ja Austin asetettiin käsirautoihin ja vietiin vankilaan. 
 
***** Tämä oli juuri se jakso, jossa The Rock nousi Nation Of Dominationin uudeksi johtajaksi kääntämällä selkänsä mentorilleen Farooqille. Samalla tämä oli ensimmäisiä kertoja, kun Rock nosti näyttävästi kulmakarvaansa. 

**** Käsitykseni mukaan tämä oli ensimmäinen kerta, kun WWF:n televisiossa esiintyi hahmo nimeltä Val Venis. Lyhyessä mainosvideossa (vignette) Venis katseli peiton alla pornoelokuvaa, ja kertoili suuruudestaan. Venisin debyytti kehässä tapahtui vasta 18.5.1998. 3

**** Triple H ilmoitti, että hän on De-Generation X:n uusi pomo ja toi rinnalleen WCW:stä takaisin WWF:ään palanneen Sean Waltmanin (aka. The Kid, X-Pac, Syxx-Pac jne...) Ajan kuvaan sopien paluupromossaan Waltman haukkui entisen työnantajansa maan rakoon. Oman osansa saivat erityisesti Hulk Hogan ja Eric Bischoff. Raw’n lopuksi myös New Age Outlaws liittyi joukkoon ja uusi DX-Army oli syntynyt.

Analyysi
5.10.2018 mennessä Raw’ta on lähetetty 1328 jaksoa. 4 Uskaltaisin väittää, että tämä nimenomainen 30.3.1998 lähetetty episodi on merkitykseltään osoittautunut erääksi kaikkein tärkeimmistä. Aika monessa WWE:n itse tuottamassa dokumentissa ollaan muisteltu nimenomaan näitä tapahtumia.

Vuosi 1998 oli amerikkalaisen showpainin osalta todellista juhlaa. Katsojaluvut huitelivat pilvissä, nimekkäimmät painijat olivat valtavirran julkkiksia ja showpaini jotenkin vaan sopi 1990-luvun lopun ”edgyyn” kulttuuriin yhdessä South Parkin ja X-Gamesien kanssa. Kilpailutilanne oli äärimmäisen kova, rahaa pyöri kuvioissa enemmän kuin koskaan ja panokset olivat todella korkealla. Tässä yhtälössä katsoja oli voittaja. Olisipa ollut mukavaa seurata näitä vuosia niin sanotusti ”livenä.”

Lopuksi
Aivan erinomainen jakso, jonka kehotan kaivelemaan katsottavaksi WWE Networkin uumenista heti kun kalenterista löytyy puolitoista tuntia luppoaikaa. Keväällä 1998 WWF:ssä tapahtui todella paljon positiivisia asioita, jotka näin lopputuloksista käsin arvioituna enteilivät käännettä maanantai-iltojen sodassa.


Ottelut
LOD 2000 VS. Los Boricuas
Chainz VS. Kurrgan
Jeff Jarrett VS. Aguila
The Nation Of Domination VS. Ken Shamrock & Steve Blackman
Marc Mero VS. Taka Michinoku
The Head Bangers VS. The New Midnight Express  (NWA World Tag Team Championship)
The New Age Outlaws VS. Cactus Jack & Chainsaw Charlie (Steel Cage; WWF Tag Team Championship)

Tähtiesiintyjä: Triple H


Lähteet:









Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

AEW:n ahdinko

John Cena - kaikkien aikojen showpainija

Cena ja milleniaalien sukupolvikokemus