JUTTUSARJA - Raw After Mania (1994)
Raw After WrestleMania 1993 – 2018
kuva: twitter.com (käyttäjä @wrestlemania33s)
WrestleMania on
itseoikeutetusti showpainivuoden kohokohta ja samalla päätepiste. Seuraava
maanantai tarkoittaa uuden alkua. Tässä juttusarjassa käyn yksitellen läpi
WrestleManian jälkeisenä päivänä lähetetyt Raw- ohjelmat vuosilta 1993 – 2018.
Sen lisäksi, että tämä on mielenkiintoinen showpainin lähihistorian oppitunti
itselle ja lukijoille, niin samalla tulee katsotuksi laajempaa kaarta siitä
kuinka ’Monday Night Raw’ on
kehittynyt ja milloin ’Raw After Mania’
kasvoi nykyisenkaltaiseksi ilmiöksi.
1994
WrestleMania X
10-vuotisjuhlan kunniaksi
WrestleMania oli palannut syntysijoilleen Madison
Square Gardeniin. Shawn Michaelsin
ja Razor Ramonin välinen tikasottelu
on WWE:n toimesta kanonisoitu yhdeksi showpainin historian merkkipaaluista ja
kieltämättä sellainen se onkin. Tämän lisäksi tapahtuma muistetaan Hartin veljesten, Owenin ja Bretin
kohtaamisesta, jota monet pitävät edelleenkin parhaana avausotteluna, jota
WrestleManian historiassa on nähty. Pienenä sivuhuomiona se, että tälläkin
kertaa WrestleMania ja valtavirran julkkikset kuuluivat yhteen ja suurimpana
heistä mukana oli muutama viikko sitten menehtynyt elokuvatähti Burt Reynolds. Hänen haastattelunsa
näytettiin jopa Raw-lähetyksessä.
Maanantai
21. Maaliskuuta 1994
WWF
– Monday Night Raw #55
Mid-Hudson Civic Center, Poughkeepsie,
New York
Tämä oli Raw’n 55. jakso, eli
ohjelma oli jatkunut reilun vuoden verran. Edellisen vuoden vastaavaan jaksoon
verrattuna perusasetelmat olivat pysyneet samana. Räikeä sireenin pauhu avasi
edelleen ohjelman, selostajina olivat Vince
McMahon & Randy Savage ja lavasteiden sekä muun visuaalisen ilmeen
osalta ei merkittäviä muutoksia ollut tapahtunut. Tällä kertaa ei oltu
legendaarisella Manhattan Centerillä,
mutta New Yorkin alueella kumminkin. Suurin ero oli, että tällä kertaa Raw oli
aidosti suora lähetys – joskin se näkyi ohjelman sisällössä hämmästyttävän
vähissä määrin.
Jakson sisältö
Raw oli edelleen tunnin
mittainen televisio-ohjelma, eli mainoksista karsitulle WWE Network-versiolle
kestoa jäi reilu 45 minuuttia. Jakso sisälsi neljä ottelua, joista yksikään ei
ollut oikeastaan millään tavalla ”hyvä” ottelu. Pisin oli ohjelman avannut The Quebecersien ja Buschwackersien joukkueottelu, ja
tunnelmaltaan tiivein jakson päättänyt Jeff
Jarrettin ja Koko B. Waren
kohtaaminen. 1 Sen suurempia
sankaritarinoita tästä ei kuitenkaan jäänyt kerrottavaksi.
Mielenkiintoisin osa jaksosta
nähtiin kun Vince McMahon
haastatteli tuoretta WWF-mestari Bret
Hartia kehässä. Hart oli päihittänyt Yokozunan
WrestleManiassa, mutta samana iltana kärsinyt tappion veljelleen Owenille. Tässä haastattelussa jo
hieman vihjailtiin, että Owen tulisi saamaan tilaisuutensa ykköshaastajana.
Analyysi
Erontekona vuoden takaisiin ”Raw After Mania” jaksoon oli, että
tällä kertaa lähetys oli oikeasti suora. Sitä ei kuitenkaan olisi voinut
arvata, ellei uusi mestari Bret Hart olisi käynyt näyttäytymässä mestaruusvyön
kanssa liveyleisön edessä. Muutoin jakso olisi aivan yhtä hyvin voinut olla
ennalta nauhoitettu. Muutenkin Raw’n konsepti oli pysynyt täysin
muuttumattomana. Kuvaava esimerkki on, että vuoden 1993 ”Raw After Mania”
huipentui siihen, että Jerry Lawler
kävi haastamassa riitaa selostaja Randy
Savagen kanssa. Tällä kertaa täysin sama tilanne toistui, Lawlerin tilalla
vaan oli Jeff Jarrett.
Kaikin puolin tämä jakso vaikutti
aika ”väsähtäneeltä” tekeleeltä. Ottelut olivat tasoltaan huonoja ja
painijoiden persoonat hyvin yksiulotteisia ja sterotypioita hyödyntäviä (ja
vahvistavia) sarjakuvahahmoja. The
Quebecers = huijaavia kanadalaisia, IRS
= verokarhu, Tatanka = natiivi
amerikkalainen, Koko B. Ware =
hymyilevä musta mies, ja niin edelleen.
Lopuksi
Hyvin vähän oli vuoden aikana
mikään muuttunut. Lähetys oli tällä kertaa suora, mutta WrestleManian huumaa ei
osattu hyödyntää. Kokonaisuutena varsin mitäänsanomaton esitys, josta ei ollut
luettavissa esiin oikeastaan mitään niitä ominaisuuksia, jotka nykyään tekevät Raw After Maniasta erikoisen.
Ottelut:
The Quebecers def. The Bushcwackers
Tatanka def. Chris Hammrick
Diesel def. Ken Lucia
Jeff Jarrett def. Koko B. Ware
Tähtiesiintyjä: Randy Savage
Lähteet:
Kommentit
Lähetä kommentti