ARVIO - SummerSlam 2018

Sunnuntai 19. Elokuuta 2018

Barclays Center, Brooklyn, New York

Kuva: wrestlingnewsworld.com

Suomen aikaa viime sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kaukana Brooklynissa järjestettiin WWE:n SummerSlam. Tapahtumalla riittää perinteitä, sillä tämä oli jo 31. perättäinen vuosi, kun kyseinen showpainin spektaakkeli järjestettiin. Samalla tämä oli neljäs vuosi peräjälkeen, kun oteltiin NHL-joukkue New York Islandersin kotikentällä Barclays Centerissä. Selostajina Raw’n puolella Michael Cole & Jonathan Coachman ja Smackdownin puolella Tom Phillips ja Byron Saxton. Työjuhta Corey Graves urakoi molemmissa selostustiimeissä kolmantena osapuolena.

Intercontinental Championship

Seth Rollins VS. Dolph Ziggler ©

Huhtikuun WrestleManiassa Seth Rollins nousi IC-mestariksi ja tuli tunnetuksi siitä, että häntä ei pelottanut laittaa mestaruusvyötään tulilinjalle. Kesän aikana yltiörohkea avoimen haasteen taktiikka kuitenkin kostautui, kun kokenut Dolph Ziggler (ystävänsä Drew McIntyren) myötävaikutuksella onnistui päihittämään Rollinsin. Puntit tasoittuivat vasta Summerslamia edeltäneellä viikolla, kun Rollinsin Shield-veli Dean Ambrose palasi pitkältä sairaslomaltaan auttamaan pinteeseen ajautunutta kaveriaan.

Otteluna tämä oli aivan upea ja miehet todellakin laittoivat kaiken peliin. Erityisesti se Rollinsin Inverted Superplex oli tajunnan räjäyttävä tälli. Edeltävässä erikoistapahtumassa Extreme Rulesissa tämä kaksikko päätti show’n. Silloin lähdettiin tekemään asioita liian monimutkaisesti ja pitkän kaavan kautta. Tämä oli yksinkertaisempi, ja ehkäpä juuri sitä johtuen, monin verroin parempi ottelu. Upea aloitus Summerslamille.

(22:02)  ****

Smackdown Tag Team Championship

The New Day VS. The Bludgeon Brothers ©

Edeltävän 4 ½ vuoden ajan New Day on ollut joukkuedivisioonan kulmakivi. Tänäkin vuonna iloinen kolmikko oli isossa roolissa, sillä he voittivat ykköshaastajaturnauksen ja pääsivät haastamaan dominoivasti esiintyneet Bludgeon Brothersit mestaruudesta.

Ennakkoon ajateltuna tälle ottelulle ei suuria odotuksia ollut. Itse asiassa se lienee ollut koko tapahtuman vähiten intohimoja herättänyt kohtaaminen. Tämä pääsi kuitenkin yllättämään positiivisesti. Itse asiassa melkoisen toimiva ottelupari; tuhosta ja hävityksestä elämänvoimansa saavat Harper & Rowan ja positiivisuutta ylitsevuotavainen lasten suosikki New Day. Ottelun lopetus teki selväksi, että tarina saa jatkoa. Se kelpaa.

(9:31)  ** ½

Singles Match (MITB Briefcase On The Line)

Braun Strowman © VS. Kevin Owens

Noin 167 kiloa painava ja yli kaksimetrinen lihaskimpale Braun Strowman voitti kesäkuun Money In The Bank- tapahtumassa salkun, joka sisältää sopimuksen mestaruusottelusta, milloin hän ikinä tahtoo. Samaa sopimusta havitteli myös entinen Universal-mestari Kevin Owens. Stephanie McMahonin myötävaikutuksella Owens oli nyt päässyt tilanteeseen, jossa voittamalla Strowmanin millä keinolla hyvänsä (myös diskaus ja uloslasku kelpaisivat) vaihtaisi kullanarvoinen salkku omistajaa.

Edelleen suorastaan puistattaa se Kevin Owensin pudotus häkin katolta Extreme Rulesissa. Yhtään sen paremmin kanadalaiselle kehän monitaiturille ei käynyt tälläkään kertaa: Strowman murskasi hänet kahdessa lyhyessä minuutissa. Tavallaan järkeenkäypä, mutta tavallaan varsin harmillinen ratkaisu.

(1:55)  *

Smackdown Women’s Championship

Becky Lynch VS. Charlotte Flair VS. Carmella ©

Kaksi vuotta sitten kesällä Becky Lynch valittiin draftissa ensimmäisenä naisena ja hänestä tulikin ensimmäinen Smackdownin naisten mestari. Hävittyään mestaruuden tuon saman vuoden lopulla alkoi pitkään jatkunut alamäki. Kuluneen kevään ja kesän aikana Becky kuitenkin sisuuntui ja alkoi voittaa otteluja toisensa perään. Tämä nosti hänet ykköshaastajan asemaan Carmellaa vastaan. Oman mausteensa tähän keitokseen lisäsi Beckyn hyvä ystävä, 6-kertainen mestari, Charlotte Flair. Hän teki paluun kuukausien poissaolon jälkeen ja välittömästi ansaitsi itselleen paikan tähän mestaruusotteluun ”kolmanneksi pyöräksi.”

kuva: uproxx.com

 

Onnistuessaan showpainiottelun sisällä voidaan kertoa tunteikkaita tarinoita, jotka sisältävät jännitystä, huumoria ja draamaa. Tämä tarjosi kaikkea sitä. Symbolisesti oli erittäin osuvaa, että Charlotte voitti ottelun Natural Selection- liikkeellä, jonka iski Beckyn selän ollessa käännettynä. Sinällään Charlotte ei tehnyt mitään väärää, mutta silti kaikille jäi todella hapan maku suuhun tapahtuneesta. Sen vuoksi Beckyn ottelun jälkeinen raivokohtaus tuottikin kollektiivisen hyvänolontunteen koko yleisölle. Odotan erittäin suurella mielenkiinnolla mitä kaikkea tämä tarina syksyn edetessä tuo tullessaan.

(14:42)  *** ½

WWE Championship

Samoa Joe VS. AJ Styles ©

Minulle tämä oli illan merkittävin ottelu. Nämä kaksi miestä aloittelivat uraansa reilusti toistakymmentä vuotta sitten TNA-nimisessä painipromootiossa. Välillä he olivat verivihollisia, välillä parhaita ystävyksiä. Jo tuolloin oli selvää, että kyseessä oli kaksi todella lahjakasta showpainijaa, mutta ajatus siitä, että jonain päivänä he ottelisivat WWE:n ykkösmestaruudesta Summerslamin kaltaisessa tapahtumassa tuntui utopialta. Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää ja tämä unelmamatsi näki päivänvalonsa. Asetelmia oli haettu syvistä vesistä, sillä edeltävien viikkojen aikana Samoa Joe oli useaan otteeseen solvannut AJ Stylesin perhettä. Syvästi uskovainen Styles tunnetaan rakastavana perheenisänä, joka on tatuoinut lastensa syntymäpäivät kylkeensä. Näin ollen Joe iski sinne kaikkein arimpaan paikkaan.

Edellisen ottelun tapaan myös tämä kertoi upean tarinan. Erotuksena edelliseen oli se, että AJ:n ja Joen yhteinen taival ulottui vielä pidemmälle menneisyyteen kuin Beckyllä ja Charlottella ja puhtaasti teknisenä suorituksena tämä oli vielä parempaa ottelemista. Jotain kuitenkin jätettiin vielä varastoonkin, enkä malta odottaa tämän tarinan seuraavaa kappaletta, joka kirjoitettaneen Hell In A Cellin sisällä. Odotukset tätä kohtaan olivat kovat ja ne myös täyttyivät.

(22:48)  ****

Singles Match

Daniel Bryan VS. The Miz

Ilotulitus jatkui täydellä teholla, sillä myös tämä oli todella odotettu kohtaaminen. Bryanilla ja Mizillä on yhteistä showpainijan ammatti, mutta siihen yhtäläisyydet jäävätkin. Ulkonäkönsä, persooniensa ja painityyliensä osalta he ovat täydellisiä vastakohtia. Juuri se on maaginen elementti, joka on pitänyt tämän kilpailutilanteen käynnissä kahdeksan vuoden ajan. Se kantoi jopa niiden kahden vuoden yli, jolloin Bryan joutui terveydellisistä syistä olemaan kehästä sivussa.

kuva: theringreport.com

Ottelu tuntuu jakaneen painifanien mielipiteitä. Itselleni tämä osui ja upposi. On totta, että tämä ottelu eteni varsin verkkaisesti, eikä tässä mitään päätähuimaavia riskejä otettu. Se on toissijaista. Tässä pääosassa oli tunnelma, ja sitä riitti. Brooklynin liveyleisö oli upeasti mukana YES / NO huudoillaan läpi ottelun. Hyvä ja laadukas painiottelu ja tähänkin ollaan mitä ilmeisimmin jatkoa saamassa. Tässä kohtaa Summerslam oli kerennyt tarjota jo herkkua mahan täydeltä.

(23:28)  ****

Singles Match

”Constable” Corbin VS. Finn Balor

Kevään korvalla WWE:n omistajaperheeseen kuuluva Stephanie McMahon nimitti Baron Corbinin Raw’n ”konstaapeliksi”, jonka tehtävänkuvaan kuuluu järjestyksen ylläpitäminen ja toimitusjohtaja Kurt Anglen toimien tarkkailu. Uudesta valta-asemastaan selkeästi juopunut Corbin olikin käyttänyt asemaansa toistuvasti hyväkseen syrjiäkseen kilpakumppaniaan Finn Baloria. Corbin ei kuitenkaan osannut odottaa, että Summerslamissa häntä ei vastaan asettunut Finn Balor, vaan hänen demoninen alter egonsa. Tämä on kieltämättä sellainen juttu, josta voi innostua vasta seurattuaan WWE:tä pidemmän aikaa.

Itseni kaltaiselle pitkäaikaiselle fanille demoni-Balorin harvinainen esiintyminen oli herkkua. Otteluksi tätä voi hädin tuskin kutsua, sillä kestoa oli 93 sekuntia. Neljän tunnin mittaisen show’n rytmityksen kannalta tämä oli kuitenkin täydellinen ratkaisu.

(1:33)  **

United States Championship

Shinsuke Nakamura © VS. Jeff Hardy

Heinäkuun Extreme Rules- tapahtumassa Nakamura oli voittanut USA:n mestaruuden Jeff Hardylta sekunneissa. Tätä tosin edelsi häikäilemätön potku vyön alle, jonka vuoksi Hardy ei kyennyt kunnolla puolustamaan itseään. Tämän nöyryytyksen lisäksi myös Randy Orton oli viime viikkoina ottanut Jeff Hardyn vihansa kohteeksi, joten kasvonsa maalanneen yleisön suosikin tehtävä oli varsin haastava.

Tässä kohtaa se väistämätön ”ulospuhallus” tapahtui. Ottelu ei sinällään ollut huono, mutta oikein kukaan ei jaksanut siihen keskittyä. Näin ollen tästä ei jäänyt suuria sankaritarinoita kerrottavaksi.

(10:53)  ** ½

Raw Women’s Championship

Ronda Rousey VS. Alexa Bliss ©

Ronda Rousey on judon olympiapronssimitalisti Pekingistä vuodelta 2008. Lisäksi hän oli pitkän aikaa voittamaton UFC-mestari, ja ensimmäinen nainen, joka nimitettiin kyseisen organisaation kunniagalleriaan. Näiden saavutusten ohella hän on myös valtavirran julkisuuden hahmo, joka on esiintynyt useissa Hollywoodin ison mittakaavan elokuvissa. WWE:n kannalta kuitenkin tärkeintä on, että hän on elinikäinen showpainin fani ja tämän vuoden tammikuusta alkaen ollut tiiviisti mukana. On siis selvää, että Rouseyn otteet kiinnostavat myös WWE:n ydinkannattajajoukon ulkopuolella.

Hurjaan sotamaalaukseen sonnustautunut Rousey olikin vakuuttava, suorastaan pelottava ilmestys. Hän veikin mestaruuden näytöstyyliin. Otteluna tämä kuitenkin jäi varsin heikoksi, sillä olisin toivonut myös mestarina hyvää työtä tehneen Alexa Blissin saavan jotain aikaiseksi. Jatkoa ajatellen asetelma on kuitenkin mielenkiintoinen – on hankala kuvitella ketään naista, joka voisi Rouseyelta uskottavasti mestaruuden viedä.

(4:42)  **

Universal Championship

Brock Lesnar © VS. Roman Reigns

Brock Lesnar nousi Universal-mestariksi huhtikuussa 2017 voitettuaan Goldbergin. Tuosta oli kulunut 504 vuorokautta, ja tuon puolentoista vuoden aikana Lesnarista oli tullut erityisen vihattu mies. Hänen ylimielinen hälläväliä-asenteensa ja harvat esiintymiset kehässä olivat johtaneet siihen, että jopa Raw’n toimitusjohtaja Kurt Angle oli nimittänyt Lesnaria ”huonoimmaksi mestariksi koskaan.” Haastajan roolissa ollut Roman Reigns ei fanien silmissä paljoa parempi vaihtoehto ollut. ”Kultapoika” Reigns pääsi vielä kertaalleen ottelemaan mestaruudesta, vaikka oli tänä vuonna jo kahteen kertaan hävinnyt Lesnarille.

Jo ennakkoon oli tiedossa, että yleisö suhtautuisi tähän otteluun negatiivisesti. Sen vuoksi tähän lisättiinkin jännityselementti: Money In The Bank- salkun haltija Braun Strowman ilmoitti ennen ottelun alkua lunastavansa mestaruusottelunsa välittömästi matsin päätyttyä. Strowman jäikin seuraamaan tapahtumia kehän laidalle.

Mielestäni tämä ottelu oli aivan yhtä surkea kuin miesten kohtaaminen WrestleManiassa. Ainoana erona oli lopputulos, sillä tällä kertaa Roman Reigns vihdoin onnistui voittamaan. Taistelun tuoksinassa myös Braun Strowman otti siinä määrin osumaa, että salkun lunastaminen jäi myöhempään ajankohtaan. Harmillista, että muuten todella hyvän Summerslamin loppuhuipennus jäi heikoksi esitykseksi.

(6:08)  * ½

Tähdet

*** Samoa Joe

** AJ Styles 

*   Seth Rollins

Yhteenveto: Neljä tuntia on tavattoman pitkä aika viihdeohjelman kestoksi. On aivan mahdotonta pitää hyvää juhlatunnelmaa yllä koko keston ajan. Tämän vuoden Summerslam kuitenkin onnistui tässä tavoitteessa todella hyvin ja oli ehkäpä koko vuoden paras WWE:n tapahtuma. Ilman viimeisellä tunnilla tapahtunutta lässähdystä se olisi ollut erinomainen. Tällaisenaankin todella hyvä.

8/10