ARVIO - WrestleMania 34

Kuva: aminoapps.com

Sunnuntai 8. Huhtikuuta 2018

Mercedes Benz Superdome, New Orleans, Louisiana

WrestleMania on paljon enemmän kuin viihdespektaakkeli. Se on kuin juhlapyhä. Harva muistaa mitä tuli tehtyä vaikkapa joulukuun 12. päivä, mutta jokainen varmasti muistaa pääpiirteittäin viime jouluaaton tekemisensä. WrestleManian odotus alkaa kylmimmän sydäntalven aikana ja matkan aikana talvi hellittää kuristusotteensa. Aurinko paistaa, lumet sulavat ja toive tulevasta kesästä alkaa nostaa päätään. Kyseessä ei siis ole mikään ihan tavanomainen maanantaipäivä. Omalla kohdallani elämäntilanteet ja asuinpaikat ovat vaihtuneet, mutta aina olen pyrkinyt pyhittämään tämän tietyn maanantain pelkästään WrestleManialle. Näin tälläkin kertaa. Tämän erityislaatuisuuden vuoksi olikin todella ikävää, että tänä vuonna WrestleMania tarjosi lähinnä pettymystä toisensa perään.

Kuva: imgflip.com

Spektaakkeli 

Oletusarvona on, että WrestleMania on puitteiltaan ja tuotantoarvoiltaan aivan omaa luokkaansa oleva spektaakkeli. Siinä mielessä ei tarvinnut pettyä, sillä olihan kaikki viimeisen päälle. Kirsikkana kakun päällä pääluvultaan massiivinen yleisömeri, joka eli ja hengitti ikään kuin ottelijoiden ruumiin jatkeena. WWE:n oman ilmoituksen mukaan katsojia oli paikalla yli 78 000 henkeä, joka itsessään on henkeäsalpaava fakta.

Kuva:cbssports.com

 

Ronda Rousey 

New Orleansin illan paras esiintyjä oli ilman epäilystäkään Ronda Rousey. Triple H:n riepottelun aikana vajosin hetkellisesti täydelliseen WrestleMania- hurmokseen. Myös kokonaisuutena tämä sekajoukkuematsi oli tapahtuman parasta antia. Käänteitä ja sähköisiä tilanteita riitti melkein koko kestonsa ajan. Kurt Anglen osaltakin näytti paljon paremmalta kuin viime vuoden parissa kehäesiintymisessä. Pidin tätä ottelua viihdyttävänä ja onnistuneena koitoksena, joskaan ei tämä mikään ”klassikkomatsi” sanan varsinaisessa merkityksessä ollut.

Nakamuran ja Stylesin välinen draama

Tämän ottelun markkinoinnissa epäonnistuttiin totaalisesti. Liikaa luotettiin siihen, että tämä on unelmamatsi, koska se nyt vaan on sellainen. Omalla tavallaan tämä oli tuomittu epäonnistumaan jo ennen alkuaan. Lievän pettymyksen puolelle tämä jäi myös painillisen antinsa osalta. Ei nähty yhtään sellaista taianomaista hetkeä, joka olisi syöpynyt syvälle aivojen sopukoihin. Muutamia komeita yksittäisiä spotteja kyllä oli, mutta ei tämä millään yltänyt sellaiseksi unelmamatsiksi, joka tämän ”piti” olla. Positiivisen puolelle tämän kuitenkin kääntää ottelun jälkeiset tapahtumat, jossa Shinsuke Nakamura rokotti AJ Stylesia vyön alle. Se oli erittäin tervetullut käänne, sillä nykyisellään Nakamuran hahmo oli tullut tiensä päähän. Miesten revanssimatsi tulee luultavasti olemaan tätä parempi, sillä tuolloin niskassa ei enää ole WrestleManian paineita, ja asetelma on muutenkin helpompi luoda nyt, kun Nakamura on selkeästi tarinan antagonisti.

Daniel Bryanin paluu kehään 

Ottelu itsessään ei ollut erityisen hyvä. Showpainissa on kuitenkin kyse ikimuistoisten hetkien luonnista, ja sellaisen tämä Daniel Bryanin paluu suurimman voittonsa näyttämölle tosiaan tarjosi. Kiehtovinta tässä on, että Bryan on nyt aidosti tehnyt paluunsa kehään ja vapaa ottelemaan kenen kanssa hyvänsä. Kiehtovia kilpakumppaneita ei ole vaikea etsiä.

Kuva: imgflip.com

Tasoltaan huonot ottelut 

On selvää, että kaikki ottelut eivät voi olla puolen tunnin mattoklassikoita. Yleisönkin kannalta on tärkeää, että seassa on myös lyhyempiä ja kevyempiä matseja. Harmillisesti tässä WrestleManiassa näitä huonoja otteluita oli aivan liian monta. Ottelu USA:n mestaruudesta oli huono, kuten myös molemmat joukkuemestaruusmatsit. Naisten vyömatsit kääntyivät myös pettymyksen puolelle, vaikka jotain hyvääkin sisälsivät.

Kuva: 411mania.com

Vanha ja väsynyt Undertaker 

John Cenan ja Undertakerin kissa ja hiiri- leikkiä venytettiin ja vanutettiin niin pitkälle, että katsojallekin alkoi hiipiä puseroon sellainen ”hälläväliä- fiilis”. Odotuksien nostamisessa ja jännitteen virittämisessä äärimmilleen ei ole mitään pahaa, mutta kaiken tuon soutamisen ja huopaamisen jälkeen edes Jeesuksen toinen tuleminen ei olisi riittänyt. ”Ottelu” itsessään oli pelkkä vitsi. 2 minuuttia ja 48 sekuntia. On suuri sääli, että legendaarisen Undertakerin uran loppunäytös on saanut tällaisia sävyjä. Tämä koko Cenan ja Undertakerin episodi osoittautui tappioksi molemmille.

Kymmenvuotiaan lapsen pelottelua 

Tätä on jotenkin hankalaa edes tekstiksi purkaa. 10-vuotiaan lapsen raahaaminen kehän laidalle pelosta tärisemään joukkuemestaruusmatsin ajaksi täytyy olla kaikkien aikojen pohjanoteeraus. Jos tarkoituksena oli luoda jonkinlainen sydäntälämmittävä hyvän olon hetki, niin siinä epäonnistuttiin täysin; lopputulos oli nimittäin vaivaannuttavaa ja häiritsevää katsottavaa. Tämä oli niin monella eri tasolla väärin, että minun käsityskykyni ei enää riitä.

Kammottava pääottelu 

Happaman maun suuhun jättävä WrestleManian viimeinen ottelu ei ole mitään uutta. Näin käy itse asiassa melko usein. Takavuosina esimerkiksi Randy Ortonin ja Triple H:n, Mizin ja John Cenan sekä Cenan ja The Rockin jälkimmäinen kohtaaminen olivat harmillisen heikkoja esityksiä. Edellä mainittuja voi kuvailla sanalla ”pettymys”, mutta tänä vuonna Roman Reignsin ja Brock Lesnarin kohtaaminen oli täysi katastrofi.

Näppituntumalta voisi väittää, että valtaosa WWE:n vakiokatsojista ei halunnut alun alkaenkaan nähdä tätä ottelua. Jääräpäisesti se kuitenkin runnottiin läpi. Fanien mielipide tästä ei voinut tulla kenellekään yllätyksenä, joten odotuksena oli, että tässä täytyi olla jokin suurempi ajatus takana. Jokin yllättävä käänne, joka oikeuttaisi ottelun paikan WrestleManian päättävänä kohtaamisena.

Vaan eipä ollut. Olettaisin, että tältä näyttää, kun lapset pelaavat WWE- videopeliä rajattomilla lopetusiskujen määrällä. Eihän tässä nähty mitään muuta kuin miesten nimikkoiskuja. Aivan uskomattoman tylsä ja kaavamainen ottelu ihan millä mittarilla hyvänsä. Tuntui ettei tässä ollut mitään aikomustakaan edes yrittää luoda mitään tarinaa ja hyvää ottelua. Epäonnistuminen on yksi asia; haluttomuus edes yrittää on toinen asia. Tämän täytyi olla WrestleManian 34-vuotisen historian huonoin pääottelu.

Yhteenveto: Tämän vuosituhannen huonoin WrestleMania ☹ Yksikään ottelu ei yltänyt täyteen potentiaalinsa, ja suurin osa limbosi riman alta. Selkeästi homma on hanskassa, mutta hanskat hukassa.

Tähdet

*** Ronda Rousey

** AJ Styles

* Shinsuke Nakamura

Tulokset

Intercontinental Championship (Triple Threat)

Seth Rollins VS. Finn Balor VS. The Miz ©

(15:29)  *** ¼

Smackdown Women’s Championship

Asuka VS. Charlotte Flair ©

(13:07)  ** ½

United States Championship (Fatal 4-Way)

Jinder Mahal VS. Rusev VS. Bobby Roode VS. Randy Orton ©

(8:15)  * ½

Mixed Tag Team Match

Kurt Angle & Ronda Rousey VS. Triple H & Stephanie McMahon

(20:38)  *** ½ (illan paras)

Smackdown Tag Team Championship (3-Way)

The Bludgeon Brothers VS. The New Day VS. The Usos ©

(5:55)  * ½

Singles Match

John Cena VS. The Undertaker

(2:48)  N/A

Tag Team Match

Daniel Bryan & Shane McMahon VS. Kevin Owens & Sami Zayn

(15:25)  ***

Raw Women’s Championship

Nia Jax VS. Alexa Bliss ©

(9:03)  **

WWE Championship

AJ Styles © VS. Shinsuke Nakamura

(20:23)  *** ¼

Raw Tag Team Championship

Braun Strowman & Nicholas VS. The Bar ©

(3:58)  0

Universal Championship

Roman Reigns VS. Brock Lesnar ©

(15:52)  *

3/10