Rahanahneiden vellihousujen kurja päätös

WWE on tänään ilmoittanut nettisivullaan, että WrestleManian jälkeen erikoistapahtumissa esiintyvät molempien pääbrändien ottelijat.1 Ilmeisesti tässä samassa yhteydessä kaikki erikoistapahtumat myös venytetään neljän tunnin mittaisiksi.

Batistan ilme kuvastaa tuntojani tämän päätöksen suhteen. Alla muutamia syitä miksi.

Monipuolisuus kärsii

   Brändijaolla on useita hyviä puolia, jotka tämän muutoksen myötä nollaantuvat, tai ainakin vähenevät. Ensinnäkin kaksi erillistä rosteria antaa mahdollisuuden useammalle esiintyjillä päästä myös erikoistapahtumiin ja sitä kautta luoda itselleen nimeä. Kun molempien brändien ottelijat ovat mukana mestaruusvöineen, uhkaa erikoistapahtumista tulla entistä kaavamaisempia tapauksia. Mitäpä tuota kummemmin edes suunnittelemaan, kun mestaruusmatsit kuitenkin vievät kaiken ajan? Uskallan väittää, että esimerkiksi Eliasin, Jason Jordanin ja Baron Corbinin kaltaiset ottelijat tulevat kärsimään tästä päätöksestä todella rajusti.

Kärsivällisyys loppui liian aikaisin

      Ei ollut malttia. Brändijako ja nykyiset eriytetyt erikoistapahtumat aloitettiin kesällä 2016, joten kokeilu jäi alle kahden vuoden mittaiseksi. Kvartaalitalouden logiikan perspektiivistä päätös on ymmärrettävä, sillä suurimmat nimet myyvät ja brändijaossa heitä näkee harvemmin. Tälle välittömän rahanteon logiikalle vastakkainen ajatusmalli on jatkuvuuden aatos, jossa lähtökohta on erilainen. Jakamalla sitä vastuuta ja valokeilaa useammalle sijoitetaan ikään kuin tulevaisuuteen. Tämä on mielestäni brändijaon parhaita puolia, sillä sen kautta saamme monipuolisempaa tarjontaa ja useampia hahmoja silmiemme eteen.

Mitä käy brändijaolle?

      WWE:n ilmoituksesta ei käy ilmi, tarkoittaako tämä samalla myös brändijaosta luopumista viikottaisten osalta. Tämä olisi mielestäni ainoa looginen ratkaisu. Muuten ajaudutaan todella kummalliseen välitilaan.

Ylipitkät erikoislähetykset

Neljä tuntia ja sen päälle ennakot ja jälkihöyryt. Se tarkoittaa, että erikoistapahtumista tulee todellisia maratoneja. Keston pidentämiselle haetaan tietysti sitä, että monipuolisuus säilyisi ja useampi saisi sen näytönpaikkansa. Tuo on vaan jo niin pitkä aika, että uudistus saattaa kääntyä itseään vastaan. Myös sen kickoff-lähetyksen painoarvo tavallaan nousee, kun sinne joudutaan pakon edessä siirtämään yhä kovempia nimiä. Itselläni ei istumalihakset kestä kuuden tunnin maratonia, joten kickoff jää entistä varmemmin kokonaan katsomatta. Luulen, että moni muukin ajattelee samalla tavalla. Usein maanantaisin on muutakin tekemistä kuin pyhittää puoli vuorokautta WWE:n katsomiselle.

Jänniä odotuksia ja asetelmia vaikeampi luoda

      Tämä päätös liittää Royal Rumblen, Summerslamin ja Survivor Seriesin yhtenäiseksi möykyksi muiden kanssa. Tälle vuodelle on todella vaikea rakentaa Smackdown vs. Raw asetelmaa Survivor Seriesiin. Myös erilaisten ”unelmamatsi” asetelmien rakentaminen vaikeutuu. Brändijaon kautta niitä oli todella helppo tehdä.

Pelkoni voi tiivistää seuraavasti

-          Erikoistapahtumista tulee entistä kaavamaisempia, kun pelkkien mestaruusvöiden puolustaminen nielaisee yhä suuremman osan ajasta. Tämä asetelma ei motivoi luovaan käsikirjoittamiseen. Hahmonkehitys tulee kärsimään.

-          Erikoistapahtumista tulee myös ajallisesti niin pitkiä, että katsojana ei enää jaksa keskittyä tapahtuman seuraamiseen, vaan yhä enemmän mennään kelailun ja radiokatselun puolelle.

-          Uusien ottelijoiden nostaminen valokeilaan on työläämpää ja moni taitava ottelija tulee päätöksestä kärsimään.

Kurja päätös. WWE:llä meni vellit housuun ja välitön rahantakomisen intressi ajoi kaiken muun edelle.

Lähteet

1 = http://www.wwe.com/article/wwe-2018-pay-per-view-schedule

Kuva: wwe.com